Last day

Se on nyt sitten rinkka pakattuna, huone tyhjennetty ja huomenna aamulla kello 4 lähtö lentokentälle. Jotenkin en vieläkään tajua että mä lähden täältä ensi yönä. Uusi au pair saapukin vasta iltapäivällä/illalla ja mä pääsen tyttöjen kanssa tänä iltana vielä koulun diskoon! Tällä hetkellä tytöt on koulussa, mulla on vielä aikaa doublecheck mun kaikki kamat. Iida saapuu tänne meille joskus 22 aikaan, haen sen juna-asemalta sitten. Tää on ollut aika stressaava viikko kun on pitänyt kaikkea vielä hoitaa, rinkka painaa ihan liikaa ja en osaa enää yhtään karsia mitään pois ja muutenkin oon sellanen stressaaja ihminen :D Mutta yritän saada kirjotettua tänne blogiin meijän reissun aikana ja myöhemminkin mitä ikinä sitten teenkään tai missä olenkaan täällä Australiassa. Toivottavasti pääsen kirjottelemaan tänne taas pian! :) 

 Prokkis hoidettu jee!

Vika viikonloppu Melbournessa

Keep calm and believe your dream

Hei jälleen! Kuuntelin tänään kaikkia biisejä joita oon kuunnellut tänä au pair aikana. Lisäksi selasin tota kuvatulvaa jonka oon saanut aikaiseksi mun koneen tiedostoihin. Aloin melkeen itkemään kun mietin että jäljellä on 11 päivää. Lisäksi fiilistelin ja muistelin kaikkea mitä oon täällä tehnyt/nähnyt/kokenut. Mun ekat 2 viikkoa täällä. Pientä ahdistusta ja koti-ikävää, yksinäisyyttä joka kuitenkin haihtui pian ajan kanssa pois. Great Ocean Road trip, Phillip Island, Aussi futismatsi, surffaus, mutajuoksu, Melbourne viikonloput, Lauran ja Roosan tulo tänne, Tasmania, Aviciin konsertti, illat Torquayssa, joulu perheen ja heidän sukulaisten kanssa, lisäksi kaikki retket tyttöjen kanssa, kaikkea niin mahtavaa tapahtunut!! Ja nyt takana on mun ikimuistoisimmat 6 kuukautta. Oon oppinut niin paljon uutta ja saanut kokemuksia, rohkeutta, itsevarmuutta ja ystäviä! Ja voin suositella au pairiksi lähtöä kaikille ketkä ovat edes vähän miettineet au pairiksi lähtöä! Oon iloinen jo niistä uusista pienistä arjen käytännön asioista jotka voin tuoda meille Suomeen kotiin ja esitellä ne sitten äidille (esim mun hostäidin mielestä oikeaoppinen pyykkien ripustus, sekä mulle uusi juttu: riisin keittäminen mikrossa sekä tietenkin monet uudet maittavat reseptit!) :D. Oon saanut jo äidin ja siskon tuloa varten hoidettua Australian sisäiset lennot meille sekä Cairnsin hotelli. Sydneyn ja Melbournen hotellit täytyy vielä hoitaa (äiti ja sisko tulee siis Australiaan 28.6 :D. Lisäksi oon tekemässä sellasta muisto kuvaposteria mun hostperheelle jossa on kuvia musta lapsien kanssa ym. 

Eilen vietettiin mahtava päivä Iidan ja Teemun kanssa St Kildan rannalla. Nyt oon vaan vähän palanut kun aurinko on ollut liian voimakas. Lisäksi käytiin rantsun jälkeen  syömässä ja sain parasta fetasalaattia vähään aikaan! Lauantaina mentiin Iidan kanssa Chapel Streetille jossa vietettiin iltaa melko isolla Suomi porukalla. Tänne on tullut paljon uusia suomalaisia au paireja, juuri kun me ollaan Iidan kanssa lähdössä :/ Ensi viikolla on meidän vika viikonloppu Melbournessa ja pitäisi vissiin juhlia sitten kunnolla? :D 

Flinders Stationilla oli lauantaina haiden pyyntiä vastustava mielenosoitus

Australia Day

Viime viikonloppu olikin long weekend kun oli Australia Day. Australia Day on Australian kansallispäivä. Alkujaan suunnitelmissa oli mennä Aussie Day viikonloppuna Sydneyyn mutta rahansäästö meiningeissä päätettiin jäädä Melbourneen. Mutta viikonloppu oli ihan huippu ja tein paljon kaikkea! Lauantai-aamuna suuntasin Ocean Groveen surffaamaan. Meri oli taas aika sekamelskaa ja aallot suht isoja. Jouduinkin surffaamaan aika lähellä rantaa koska en koe turvalliseksi mennä yksin liian pitkälle ja syvälle. Itseasiassa surffaaminen yksin ei oikeastaan ole suositeltavaa varsinkaan jos lähellä ei ole muita, ja varsinkaan jos on alottanut surffaamisen vasta vähän aika sitten (kuten minä). Kaiken lisäksi sunnuntaina Jan Jucin ranta, joka on Torquayn ihan vieressä (jossa olen ollut myös surffaamassa) suljettiin hai havainnon vuoksi. Jaiiiks. Parin tunnin surffin jälkeen menin Westfield ostarille jossa nähtiin Elsan ja Carolinen kanssa. Iltapäivällä juoksulenkin jälkeen ajoin Torquayyn Titin luokse jossa prepartyiltiin ennen Torquay Pubia. Mä olin jälleen autolla liikenteessä koska sunnuntai-aamuna oli aikainen lähtö Melbourneen. Ja se meininki siellä pubissa jälleen kerran.... Voin sanoo et tais olla vika kerta siellä kuskina. Pahempi meno ku missään Itä-Helsingin kapakassakaan voin sanoa :D
 Iidan kanssa viikonlopun kohokohtana oli extempore meno Aviciin konserttiin!! Saatiin ostettua liput Iidan kaverilta ihan ok hintaan. Ite kun tykkään house musiikista aika paljon ja etenkin Aviciista. Ennen keikkaa sunnuntaina (Australia Day) kierreltiin vaan keskustassa ja käytiin muitten tapaan ostamassa vähän Australia krääsää. Iidan hostvanhemmilta saatiin aussi lippu tatuointeja ja lisäks ostettiin mini Australia liput (jotka kuitenkin jäi vahingossa hostelliin ennen konserttia). Australia Day muistutti mun mielestä paljon meijän Suomen vappua. Ihmiset juhlii paljon ulkona, krääsää myydään paljon (tosin kaikki on siis Australia krääsää), paljon tapahtumia kaupungissa ja ihmiset humalassa. No lähdettiin junalla sitten konserrti paikalle siinä neljän jälkeen iltapäivästä. Paikalla oli huikee meno jo lämppäreiden aikaan. Avicii alkoi soittamaan kahdeksalta ja fiilis ja tunnelma oli ihan mieletön! 

Maanantaina oltiin St. Kildan rannalla 11 aikaan. Hetken siinä pyyhkeitä asetellessamme ja höpöteltyämme viereiset tytöt huusivat "ai täällä on muitakin suomalaisia" :D Ja nää tytöt on kanssa au paireja Melbournesta! Siinä sitten nautittiin koko aurinkoinen ja kuuma päivä yhdessä ja vaihettiin numeroitakin. Oli taas ihana jakaa au pair kokemuksia muiden kanssa ja kuulla heidän perheistään ja työstään. Sain taas vähän lisää väriä pintaan ja lämpömittarikin kohosi 38 asteeseen. Kuitenkin vesi tuntui yllättävän kylmältä enkä päässyt polviani pidemmälle rantaveteen :D Tällä viikolla on taas tullut heatwave, tänään ollut yli 40 astetta lämmintä. Loppuviikosta on sellasta 30-40 astetta. Aluksi ajattelin että jee vihdoinkin kunnon helteet, mutta oikeesti, vaikka mä oonkin todellinen kesäihminen ja auringonpalvoja ja helteen ystävä, tää 40 astetta on jo ihan liikaa ja ahdistavaa kun pitäisi kummiskin yrittää elää normaalia arkea. Juoksulenkit voi unohtaa ihan kokonaan, lasten kanssa pitää olla koko päivä sisällä, mun huoneessa on varmaan 30 astetta ja kun edes menee pihalle pariksi minuutiksi alkaa hiki jo valua. Kaiken lisäksi metsäpalot saattaa alkaa jylläämään täällä. 

St. Kilda maanantaina

Nyt on jäljellä au pair aikaa enää vähän yli 2 viikkoa. Meillä lähtee Iidan kanssa lento Melbournesta Sydneyyn 15.2 kello kuusi aamulla. Seuraava au pair saapuu tänne jo perjantai aamulla, joten mä kerkeen nähdä perheen uuden ranskalaisen au pairin! Itseasiassa hostäiti pyysikin jos perjantai-iltana syötäisiin dinner yhdessä minä ja uusi au pair sekä veisin sen pienelle ajelulle keskustaan ym näyttämään vähän paikkoja ja tottakai kertomaan mun kokemuksia. Mua tosiaan on nyt alkanut aikamoisesti jännittämään tää lähtö. Oon ihan omillani siitä lähtien sekä jään yksin Cairnsiin kun Iida lähtee takaisin kotiin maaliskuun puolvälissä. Mun pitäs lisäksi saada aika nopeasti uusia töitä sillä rahaa ei varmaan ihan hirveesti oo sitten pelkästään lomailuun ja oleiluun. Mutta yritän nyt ottaa rennosti ja olla stressaamatta. Reissailua ja lomailua mä oonki au pair töiden vastapainoksi kaivannut! Hostperhettä tuun kaipaamaan ihan hirveästi. Olin tänäkin aamuna ihan surullinen kun perheen keskimmäinen sanoi mulle aamulla että ei halua että lähden. Onneksi tuun näkemään tän maailman parhaan hostperheen sitten ensi heinäkuussa kun tullaan Melbourneen ja Geelongiin mun siskon ja äidin kanssa. 

Tasmania

Viikko sitten viikonloppuna tehtiin mun ja Iidan reissu Tasmaniaan. Ja voin sanoa että oli yksi kauneimmista paikoista jossa oon käynyt. Melbournesta lensi Tasmanian pääkaupunkiin vähän yli tunnin. Vuokra-auto odotti meitä lentoasemalla jolla hurautettiin keskustaan hostellille. Hobartin keskusta näytti ihan kun joltain Lahden keskustalta! Hetken tuntui kuin olisin Suomessa ollut :D Kadut samannäköisiä (ainakin mun mielestä). Muutenkin tykkäsin Hobartista tosi paljon, melko rauhallinen pieni ja kaunis kaupunki. No sunnuntaina herättiin siinä kello 4 aamulla. Edessä oli kolmen tunnin ajomatka Freycinet National Parkiin. Olin lukenut että siellä kannattaa olla ennen kello 10 ruuhkan välttämiseksi. Tie Hobartista Freycinetiin muistutti paljon Great Ocean Roadia. Paljon mutkia ja kauniita maisemia. Ainoa surullinen asia oli että varmaan 400 metrin välein tiellä makasi autojen alle jääneitä kenguruita ja vompatteja. Perillä oltiin siinä 8-9 aikaan, ja maisemat oli huikeat. Kuuluisalle Wineglass Baylle oli noin tunnin kävelymatka läpi kansallispuiston. Matka oli ajoittain melko hankalaa maastoa, ylämäkeä ja alamäkeä sekä paljon kiviä. Sää oli onneksi miellyttävä, n. 22 astetta ja aurinkoista. Melko uuvuttavan kävelyn jälkeen saavuttiin vihdoin Wineglass Baylle. Raskas kävelymatka oli kyllä sen arvoista! Edessä kiilsi turkoosi meri ja vitivalkoinen hiekka. Meressä käytiin uimassa vaikka vesi olikin vähän viileää. Matka oli takaisin saman verran, tosin eri reittiä.

Ylläolevat kuvat otettu Freycinet National Parkissa

Wineglass Bay, Freycinet National Park

Matkan varrella oli ihan hukeita maisemia, tuli mieleen joku suomalainen mökkimaisema. Näillä oli vielä laiturit rannalla!

Maanantaina liikenteeseen lähdettiin siinä seitsemän aikaan, ja edessä oli 1,5 tunnin ajomatka Port Arthuriin. Port Arthur on 1830-luvulla perustettu entinen rangaistussiirtola ja vankila. Se on Australian vanhimpia vankiloita. Opas kertoi melko hyytäviäkin tarinoita ja faktoja vankilasta. Paikka oli kuitenkin kaunis. Vankilat tilukset olivat isot ja pihamaalla oli pieni satama. Kierreltiin Port Arthurissa varmaan 4-5 tuntia. Lisäksi pääsylippuun sisältyi noin puolen tunnin veneristeily. Maisemat olivat sanoinkuvaamattoman kauniit. Iltapäivällä oli edessä taas 1,5 tunnin ajomatka takaisin Hobartiin. Syötiin lounas kiinalaisessa ravintolassa sekä kierreltiin hetki vielä kaupungissa ennen kuin ajettin lentokentälle. Kotona olin n. 23.30 josta suoraan väsyneenä nukkumaan.

Port Arthur

Hobartin satamasta

Hobartin keskustaa

Greetings from the surf beach

Terkkuja surffirannalta! Yritän tehdä postauksen uudesta vuodesta heti kun saan Iidalta kuvia uudelta vuodelta. Tää viikonloppu meni taas surffatessa. Lauantaina siirryin vihdoin surffailemaan vähän pienemmällä laudalla kun ennen surffailin vielä sellasella pitkällä "harjoittelijan" laudalla. Lisäksi aloin opettelemaan ottamaan sinisiä aaltoja, joka osoittautui ihan hirveäksi haasteeksi. Meri ei ollut eilen hyvällä tuulella, riepotteli mua minne sattui ja virtaukset olivat taas ihan kamalia. Päikkäreitä ottaessani "tunsin" edelleen ne vahvat virtaukset jotka veti mua kaikkialle. Pilvinen ja hieman kolea sää oli kuitenkin hyvä sillä rannalla ei ollut niin paljoa ihmisiä, oikeastaan ainoastaan muita surffareita. Sunnuntain surffi meni hyvin, sain muutaman onnistumisen tunteen ottaessani aaltoja. Sain kuitenkin myös laudan naamalleni, ja nyt toinen poskipää on arka ja punainen.  Aluksi rannalle tullessani pelästyin jo kun aaltoja ei näyttänyt olevan paljoa ja olivat tooosi pieniä. Puoli tuntia vedessä ollessani alkoikin hyviä aaltoja tulla ja meri olikin ihan hullunmyllyä iltapäivästä. Koko hiekkaranta painui veden alle ja aallot olivat lopulta todella korkeita. Oon huomannut noita sinisiä aaltoja ottaessani että ajoitus on niin tärkeä osa, monta aaltoa yrittäessäni ottaa olin liian myöhässä ja homma meni plörinäksi. Mutta harjoitusta harjoitusta enemmän! Mulla on enää 5 viikonloppua Geelongissa jäljellä, katsotaan miten kerkeän täällä enää surffaamaan, kun on vielä muutakin ohjelmaa tiedossa, kuten Tasmanian reissu ensi viikonloppuna. :) Mutta Byron Baylla sitten taas. 

Sunnuntai-iltapäivällä surffin jälkeen jäin ottamaan vielä vähän pronssia pintaan jonka jälkeen kävin hakemassa Titin ja mentiin ajelemaan Great Ocean Roadille josta sain muutaman nätin otoksenkin otettua. Käytiin Split Point majakalla, mutta siellä alkoikin sitten kunnolla satamaan vettä. Sää on täällä liian oikukas. Käytiin myös syömässä nachoja joita olin himoinnut jo monta päivää :D 

Täällä multa tosi monet ihmiset ovat kysyneet miten oon saanut väriä ihooni niin hyvin. Sitten yleensä mielessä tekisi mieli sanoa "hei me ollaan Australiassa". Mutta fakta on, ei täällä paikalliset oikeastaan paljoa aurinkoa rusketuksen toivossa ota. Ihosyöpävalistus on täällä näkyvillä kaikkialla, ja ihmiset oikeasti pelkäävät sitä. Supermarketista ei saa ostettua aurinkorasvaa alle SPF30, (lukuunottamatta yhtä SPF15 aurinkoöljyä jonka oon bongannut). Mä kun itse ahmin aurinkoa, tykkään makaa auringossa ja saada väriä pintaan. (Ehkä mullekin iskostuu vielä joku päivä kuinka vaarallista se todellisuudessa on) Mun hostäitikin "kielsi" mua käyttämästä mitään coconut oileja (ei nyt oikeasti ihan tosissaan), mutta joo, niitä mä oon kummiskin käyttänyt. :D Lasten kanssa ulkona ollessani kuitenkin pysytellään suosiolla varjoisilla paikoilla ja paksut kerrokset kunnon aurinkorasvaa lapsille. Itseasiassa yritän vältellä lasten kanssa ollessani keskipäivän paahtavaa aurinkoa, sillä meijän hostperheen nuorimmat lapset ovat melko palamisherkkää ihotyyppiä.